"Mina ymmärrän, mutta en tiedä onko oikia vai ei" : maahanmuuttajatyöntekijän vuorovaikutustilanteita suomenkielisessä ravintolan keittiössä

Tässä tutkimuksessa kuvataan ravintola-alalle työllistyneen maahanmuuttajan työssään kohtaamia keskustelutilanteita: millaisia ne ovat, miten keskustelutilanteet rakentuvat sekä miten ymmärrystä rakennetaan keskusteluissa, joihin maahanmuuttajatyöntekijä osallistuu. Keskustelut käydään ravintolan keittiössä, joten keskusteluiden muut osanottajat ovat työyhteisön jäseniä. Maahanmuuttajat työllistyvät usein sisääntuloaloille, joita ovat mm. siivous- ja puhtaanapitoala sekä ravintolaala sekä varastoala. Siivous- ja puhtaanapitoalaa on tutkinut mm. Partanen (2012), mutta ravintola-alaa sisääntuloammattina ei ole tutkittu kielitieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiokognitiivinen ja dialoginen kielikäsitys. Ne kuuluvat funktionaalisten kielikäsitysten joukkoon. Funktionaalisissa kielikäsityksissä kielen oppimisella nähdään olevan yhteys sen käyttöön. Kieltä opitaan siis käyttöä varten, ja kielen kehitys on kytköksissä siihen, kuinka kieltä käytetään. Sosiokognitiivisuudessa kognitio nähdään yhteisön jaettuna resurssina, joka muodostuu yksilöiden resursseista. Kieli on keskeisessä roolissa, kun kognitiota jaetaan, sillä sen kautta voidaan jakaa ja kierrättää omia ja toisten lausumia.(ks. esim. Atkinson 2002.) Lausumat ovat Bahtinin (1986) mukaan aina kytköksissä joko oleviin tai tuleviin lausumiin. Tämä dialogisuuden ajatus on myös nähtävissä tämän tutkimuksen aineistossa, joissa lausumia kierrätetään keskusteluun osallistuvien kesken. Tutkimuksessa kieliympäristöä tarkastellaan heteroglossiana, jossa on läsnä monia resursseja samaan aikaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin nauhoittamalla autenttista keskustelua ravintolassa, jossa työskenteli maahanmuuttaja suomenkielisessä työympäristössä. Tutkimusaineisto litteroitiin keskustelunanalyyttistä litterointitapaa noudattaen. Tutkimusmenetelmä on mikroanalyyttinen ja ottaa vaikutteita keskustelunanalyysistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että maahanmuuttajan työpäivän tyypilliset keskustelut ovat lyhyitä, ja niiden topiikit ovat melko konkreettisia. Puheenaiheet nousevat työstä, vapaa-aikaa sivutaan vain harvoin. Keskusteluiden konkreettiset aiheet ilmenivät runsaana demonstratiivi-ilmausten käyttönä. Myös toiminta on keskeinen merkitysten rakentamiselementti maahanmuuttajan ja äidinkieleltään suomenkielisten ravintola-alan työntekijöiden välisissä keskusteluissa. Keskustelut perustuvat usein kysymyksien esittämiseen, ja toistoilla on keskusteluita eteenpäin kuljettava funktio. Toisaalta toistoilla voidaan ilmaista myös ymmärryksen ongelmaa, johon maahanmuuttaja voi yhdessä suomenkielisen työtoverinsa kanssa hakea ratkaisua. Toisinaan ymmärryksen ongelmat ohitetaan keskusteluissa näennäisellä ymmärtämisellä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aihetta tulisi lähestyä myös määrällisin menetelmin, jotta voitaisiin varmistua ilmiön yleisyydestä. Mikäli ilmiötä esiintyy laajassa aineistossa, olisi syytä pohtia, voidaanko työyhteisöille, joissa maahanmuuttajia työskentelee, tarjota apua kohdekielen kehittymisen tukemiseen